Hiv-tilanne maailmalla

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40-vuotta ensimmäisen hiv-tartunnan toteamisesta. UNAIDS:n arvion mukaan 32,7 miljoonaa ihmistä on kuollut aids:iin sekä 75,7 miljoonaa hiv-tartuntaa on todettu maailmanlaajuisesti viimeisen 40-vuoden aikana.

Ensimmäsestä hiv-tartunnan toteamisesta jo 40 vuotta – hivin hoidossa on tapahtunut valtavia edistysaskeleita

Suurista luvuista huolimatta näiden vuosikymmenien aikana on otettu valtavia edistysaskelia, joilla on pyritty ymmärtämään sairauden kulkua, ennaltaehkäisyä ja hoitoa sekä saatu positiivisia tuloksia. Nykyisin on olemassa lääkitys, PreP-hoito, joka mahdollistaa oireettoman ja terveen elämän. Pääsy hiv-testaukseen ja -hoitoon on lisääntynyt huomattavasti viimeisen 20-vuoden aikana. Hiv-tartunnan saaneista 37,7 miljoonasta ihmisestä noin 27,4 miljoonaa oli hoidossa vuonna 2020. 

Hiv on edelleen maailmanlaajuinen terveyshaaste

Positiivisesta kehityksestä huolimatta hiv on maailmanlaajuinen terveyshaaste ja vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään, erityisesti haavoittuvimmassa asemassa oleviin. Mahdollisuus saada tarvitsemaansa hoitoa ja ennaltaehkäisyä on jakautunut epätasa-arvoisesti. Asenteet, lainsäädäntö, riittämättömät terveyspalvelut, seksuaali- ja sukupuolistunut väkivalta, koulutuksen puutteellisuus ja taloudelliset haasteet vaikeuttavat hoitoon pääsyä ja heikentävät ihmisten seksuaalioikeuksien toteutumista. 

Hiv on myös ihmisoikeuskysymys – hivin hoidon saatavuudessa huomattavia haasteita

Kaikista suurimmassa riskissä jäädä palveluiden ulkopuolelle ovat naiset ja nuoret, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, seksityöntekijät, pakolaiset ja suonensisäisiä huumeita käyttävät. Tähän vaikuttaa maiden lainsäädäntö, stigma, sukupuolten eriarvoisuus, seksuaali- ja sukupuolittunut väkivalta sekä taloudelliset esteet. Esimerkiksi Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa naisilla ja tytöillä on edelleen suurempi hiv-tartunnan riski, ja sukupuolten eriarvoisuus ja sukupuoleen perustuva väkivalta ovat tämän riskin keskiössä. Nuorten tyttöjen ja nuorten naisten osuus kaikista uusista hiv-tartunnoista on 25 prosenttia. 

Lainsäädännöllä on myös vaikutusta siihen, kenellä on oikeus saada hoitoa ja kuka uskaltaa hakea hoitoa. Edelleenkin 67 YK:n jäsenvaltiota kriminalisoi seksuaalisen kanssakäymisen samaa sukupuolta olevan kanssa. 92 maata on kriminalisoinut hiv:n altistumisen, paljastamisen ja leviämisen. 18 maata kriminalisoi transsukupuoliset. Arviolta kaikista uusista hiv-tartunnoista 62 % todetaan näihin ryhmiin kuuluvilla ihmisillä maailmanlaajuisesti. Tästä huolimatta nämä ihmisryhmät kokevat jatkuvia haasteita saada tarvitsemiaan seksuaaliterveyspalveluita.

Tavoitteena aids-epidemian lopettaminen vuoteen 2030 mennessä

Mahdollisuus saada hoitoa ja tietoa on jokaisen ihmisoikeus. Kaikilla ihmisillä on oikeus korkeatasoisiin seksuaaliterveyspalveluihin, joihin sisältyvät oikeus seksitautien, myös hivin, hoitoon ja ehkäisyyn. Yksi YK:n kestävän kehityksen, Agenda 2030, tavoitteista on lopettaa aids-, tuberkuloosi- ja malariaepidemiat sekä hoitamattomien trooppisten tautien epidemiat ja estää hepatiitin, veden välityksellä tarttuvien tautien ja muiden tarttuvien tautien leviäminen vuoteen 2030 mennessä.1

Miten päästään vuoden 2030 tavoitteisiin?

Jotta YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa onnistutaan ja kaikilla on mahdollisuus saada tarvitsemiaan palveluita ja hoitoa tarvitaan sekä lainsäädännöllisiä muutoksia että asennemuutoksia. Onnistuminen tavoitteissa perustuu tasa-arvolle, ei ainoastaan yhdenvertaisuuteeen hivin ennaltaehkäisyn, hoidon ja hoidon saatavuuden näkökulmasta, mutta myös lainsäädännölliseen tasa-arvoon. Lainsäädännölliset muutokset vaativat asennemuutoksia ja pitkäjänteistä työtä. Haasteena on etenkin poistaa stigma ja syrjintä, mikä kohdistuu etenkin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Lisäksi köyhyys, sukupuolten epätasa-arvo ja seksuaaliväkivalta hidastavat tavoitteiden saavuttamista. 

Yksi keino asenteiden muutoksessa on terveydenhuollon ammattilaisten kouluttaminen sekä kokonaisvaltaisen seksuaalikasvatuksen tarjoaminen. Kokonaisvaltaisessa seksuaalikasvatuksessa on tärkeää antaa ikätasoista tietoa yksilön oikeuksista suojautua ja tulla suojelluksi seksuaaliväkivallalta, seksitaudeilta, mukaan lukien hivin ja aidsin, tarjota laaja-alaista tietoa seksuaalisuudesta ja oikeudesta olla osa yhteiskuntaa omana itsenään Lisäksi seksuaaliterveyspalveluita tulee saada matalalla kynnyksellä. Niiden on oltava lähellä, esteettömiä, ilmaisia ja henkilökunnan tulee tuntea eri kohderyhmien tarpeet ja ymmärtää, miten heitä tulee kohdata ja kohdella. Lisäksi kaikkien terveyspalveluiden tulee olla luottamuksellisia.  

1 YK:n kestävän kehityksen tavoitteet Agenda 2030 asetettiin vuonna 2015, joiden tavoitteena on äärimmäisen köyhyyden poistaminen sekä kestävä kehitys, jossa huomioidaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti. Tavoitteita asetettiin yhteensä 17, joilla jokaisella on omat alatavoitteensa. Tavoite lopettaa HIV/aids asettuu tavoitteen numero kolme “terveyttä ja hyvinvointia” alle, tarkemmin ala tavoitteeseen 3.3.